Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Asahi somaattisena menetelmänä

Asahi eroaa monista länsimaisen liikunnan muodoista siinä, että asahissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten liike syntyy. Asahi on hidasta ja tietoista liikettä, missä tutkitaan myös kehon optimaalista käyttöä ja voimantuottoa. Asahissa on viisi keskeistä psykofyysistä periaatetta, joiden tutkiminen ja opiskelu tekee asahista myös somaattisen menetelmän. Seuraavassa lyhyt kuvaus kaikista näistä periaatteista:

1. Kehon pystylinjaus

Pyrimme asahin liikkeiden aikana olemaan koko ajan tietoisia kehon pystysuorasta asennosta, sen pystylinjauksesta maahan ja painovoimaan nähden. Kyse on kehotietoisuuden harjoituksesta, jossa yritetään jatkuvasti löytää kehon optimaalinen, pystysuora rakenne ja pysyä siinä. Harjoitus kehittää tietoisuutta kehon rakenteesta ja hyvän rakenteen tuomasta voimasta, taidoista, jotka olemme koko lailla kadottaneet. Istumatyön ja vähäisen liikunnan seurauksena emme enää kykene kannattelemaan itse itseämme. On eri asia istua itsensä varassa, siis tukirankansa varassa, kuin nojata tukeen. Emme enää kunnolla edes tunnista kehon kykyä kannatella itse itseään.

Asahissa pyrimme opettelemaan ja vahvistamaan kehon kykyä kannatella itse itseään hyvässä pystylinjauksessa mahdollisimman pienellä lihastyöllä, jolloin mitään tukia ei tarvita. Afrikassa ja Intiassa voimme vielä tavata ihmisiä, joilla on kyky kantaa päänsä päällä painavia taakkoja. Kyse on samasta asiasta. Se ei perustu lihasvoimaan vaan taitoon kannatella kehoa hyvässä pystylinjauksessa ja tämän tuomaan kehon rakenteelliseen voimaan.

Asahissa kehon pystylinjausta harjoitellaan erilaisten keskilinjaharjoitusten avulla.


keskilinja3.jpg

2. Koko kehon liike

Asahin liikkeet liikuttavat koko kehoa. Vaikka liikkeet kohdistuvat tiettyyn kehon kohtaan, niiden taustalla on jatkuva koko kehon avautuva ja sulkeutuva, pumppaava liike. Tämä on yksi keskeinen asahin periaate. Kun esimerkiksi pyöritämme olkapäätä, samalla koko keho vuorotellen hieman vajoaa ja ojentuu. Vajoamisen aikana selkä ja jalat taipuvat hieman ja kohoamisen aikana ne ojentuvat. Näin saadaan aikaan pieni pumppaava kehonlaajuinen liike, joka aktivoi tehokkaasti kaikki kehon lihakset. Selän rakenteet saavat harjoitusta koko ajan. Samoin jalat vahvistuvat hienovaraisesta kyykkyliikkeestä.

Asahin koko kehon liikettä voidaan kuvata ”kolmen jousen” biomekaanisen mallin avulla. Malli auttaa meitä ymmärtämään, miten keho toimii kokonaisuutena liikkuessaan ja käyttäessään voimaa. Malli auttaa meitä myös yhdistämään koko kehomme liikkeemme ja voimanponnistuksemme taakse. Malli on myös kokemuksellinen. Siksi puhun tässä yhteydessä usein kokemuksellisesta biomekaniikasta.

Harjaantumaton keho käyttää pääasiassa käsivoimaa erilaisissa arjen voimaa vaativissa toimissa. Asahissa pyrimme opettelemaan tapaa, jossa voima otetaan aina koko kehosta: jaloista, selästä/ keskivartalosta ja käsistä. Opettelemme nostamaan tai työntämään hyvästä ergonomisesta asennosta, mutta myös käyttämään voimanlähteenä koko kehomme lihaksia, ei vain käden.


kolme_jousta.jpg

3. Luonnollinen hengitys

Asahissa hengitysrytmi ja liike yhdistetään niin, että hengitys kannattelee liikettä. On olemassa koko joukko erilaisia hengittämisen tapoja, hengitysmenetelmiä. Asahissa pyrimme hengittämään luonnollisella tavalla ja vapauttamaan hengityksemme. Luonnollinen hengittämisen tapa ei ole itsestään selvää läheskään kaikille meistä johtuen siitä, että kehomme samoin kuin hengityksemmekin on pitkälti kulttuurimme muokkaama.

Länsimainen kauneusihanne korostaa kapeaa vyötäröä ja esiin työnnettyä rintaa. Jos kannattelemme itseämme tässä muotissa, emme kykene hengittämäänkään luonnollisella tavalla. Normaali pallea/vatsahengitys muuttuu kylkiluu- ja solisluuhengitykseksi. Vatsa on tässä hengitystavassa jatkuvasti jännittyneenä.

Luonnollisessa hengityksessä käytämme pääasiassa pallealihasta, joka on ihmisen ensisijainen hengityslihas. Luonnollisessa sisäänhengityksessä pallea laskee, jolloin vatsan seutu leviää joka suuntaan. Jos hengitys on hieman syvempi, sitten kylkiluiden välilihakset ja vartalon yläosan lihakset tulevat mukaan hengitysliikkeeseen. Pinnallisessa kylkiluuhengityksessä vatsa pysyy miltei liikkumattomana ja sisäänhengitys tapahtuu pääasiassa hengityksen apulihaksilla. Asahissa opettelemme pääsemään eroon tästä hengitystavasta. Opettelemme rentouttamaan vatsan seudun niin, että pallea pääsee työskentelemään vapaasti.


hengitys.jpg

4.Tietoinen liike

Asahissa liike on tietoista, mutta mitä tarkoitetaan tietoisella liikkeellä? Itse asiassa tietoinen liike ja sen harjoittaminen on suurimmalle osalle meistä vierasta. Länsimainen urheilulähtöinen liikuntakulttuuri ei sisällä lainkaan sellaista liikkumisen tapaa, mihin asahissa pyritään. Monet meistä ovat kuitenkin nähneet esimerkiksi televisiosta ”kiinalaista aamuvoimistelua”, taijiquania, jossa harrastajat liikkuvat kuin hidastetussa elokuvassa. Täysin samalla tavalla pyritään liikkumaan asahissa.

Tietoinen liike edellyttää liikkeen hidastamista niin, että on mahdollista tietoisesti ohjata liikettä sen liikeradan jokaisen pisteen läpi. Hitaus myös tekee mahdolliseksi liikkeen ja koko kehon aistimisen niin, että huomio voi kohdistua liikkeen synnyttämiin yksityiskohtaisiin kehon tuntemuksiin ja niiden vivahteisiin.


vanhus.jpg

5. Liikkeen laatu

Asahissa kiinnitetään erityistä huomiota liikkeen laatuun. Laadulla tarkoitetaan tässä sekä sitä, miltä liike näyttää ulospäin, että siihen liittyvää sisäistä kokemusta. Asahin kaarevat ja pehmeät liikkeet ovat ulkoisesti kauniita. Liikettä ohjataan tietoisesti ja kehoa kuunnellaan jatkuvasti. Liikkeet suoritetaan hitaasti ja virtaavasti. Harjoituksen edetessä keho alkaa tuntua yhtenäiseltä kokonaisuudelta ja kehotietoisuus herkistyy. Käsien liikkeet ovat herkät, sormet ikään kuin tunnustelevat ilmaa. Voidaan käyttää mielikuvaa vedessä liikkumisesta, jolloin liikkeisiin syntyy veden mielikuvan luoma hienovarainen vastus.

Liikkeen laatuun liittyvät liikkeen virtaavuus, rentous, mielikuvien käyttö, liikkeen juurruttaminen maahan ja hyvä tasapaino.


laatu.jpg